Itsensä johtaminen ei onnistu väsyneenä – väsymyksen vaikutukset itsensä johtamisen kykyyn

Tavoite selvä. Eikun töpinäksi. Mutta entä jos ei jaksa? Entä jos tavoitteet tuntuvat liian raskailta, keskittyminen herpaantuu, on vaikea saada aikaiseksi ja on vaan väsy?

Oletko joskus kokenut tehokkaan itsesi johtamisen väsyttäväksi? Itkettäisi ja kiukuttaisi flowssa liitämisen sijaan… Meitä kaikkia kiukuttaa joskus. Joskus vaan on paskoja päiviä, jolloin tekeminen ei oikein suju. Usein riittää, että nukumme yön yli, ja huomenna maailma näyttää taas aivan toiselta. Jaksamme taas keksittyä olennaiseen ja saamme tehtävämme tehtyä ripsakasti.

Entä sitten, kun seuraavanakin päivänä väsyttää ja sitä seuraavana? Entä silloin, kun väsymys vierailee luona jatkuvammin?

Mitä silloin käy unelmoinnille, tavoitteiden asettamiselle, päätöksenteolle, aikatauluille ja keskittymiskyvylle?

Artikkelissa kerron sinulle, millaisia laaja-alaisia vaikutuksia väsymyksellä on kykyymme johtaa itseämme

Mitä itsensä johtaminen tarkoittaa?

Itsensä johtaminen on aktiivista tavoitteiden asettamista ja niihin aktiivista pyrkimistä. Tavoitteiden asettamista kannattelevat unelmat ja haaveet. Aktiivinen tavoitteisiin pyrkiminen edellyttää tehtävien priorisointia ja tärkeysjärjestysten asettamista. Priorisointia kannattelee kyky tehdä päätöksiä. Tavoitteiden kirkastamisen ja priorisoinnin jälkeen tarvitaan alatavoitteita ja askelia tavoitteisiin pääsemiseksi. Askel askeleelta eteneminen taas edellyttää aikaansaamista, aikatauluja ja ajankäyttöä sekä keskittymiskykyä. Keskittyminen paranee, kun voi hyvin. Itsensä johtaminen on myös omasta hyvinvoinnista ja energiatasoista huolehtimista. Keskeistä on myös omannäköisen elämän rakentaminen, niin että aikaa käytetään itselle tärkeiden arvojen ja tavoitteiden toteuttamiseen. Matkalla tarvitaan myös itsetuntemusta, itsensä hyväksymistä ja armollisuutta itseä kohtaan.

Kuinka väsymys vaikuttaa itsensä johtamisen kykyyn

Unelmat kannattelevat tavoitteiden asettamista. Väsyneenä on kuitenkin raskasta unelmoida. Kun mieli on uupunut, on hankala nähdä edessä jotain kauniimpaa. Unelmointi voi tuntua raskaalta, sillä unelmien saavuttamiseksi olisi tehtävä töitä. Jos on liian väsynyt, työmäärän käsittäminen voi johtaa unelmien välttelyyn ja sitkuihin ja mutkuihin.

Tavoitteiden tavoittelu voi tuntua työläältä, sillä tarvittaisiin priorisointia. Väsyneenä priorisointikyky heikkenee, jos asioiden suhteita on vaikea havaita. Väsyneenä alkaa sekoittaa isoja ja pieniä asioita. Osaltaan tämä johtuu tunteella reagoimisen lisääntymisestä. Väsyneenä tunteiden hallinta herpaantuu ja reaktiot saattavat johtaa helposti itkupotkuraivareihin. Myös näitä tunnereaktioita ilmenee: alakuloisuus, jopa masentuneisuus, tiuskiminen, hermojen menettäminen, itkuherkkyys ja asioiden “ottaminen itseensä”. Tämä vaikuttaa myös tilanteiden arviointikykyyn. Isosta tulee pieni ja pienestä tulee iso.

Väsynyt syyttää epäonnistumisista herkästi ja armottomasti itseään. Tämä taas tekee kokonaisuudesta entistä raskaampaa. Tunnereaktiot ja väsymys yhdessä hankaloittavat päätöksentekokykyä ja aloitteellisuutta. On hankalaa saada aikaiseksi, kun väsymys verottaa keskittymiskykyä.

Askel askeleelta eteneminen turhauttaa, sillä väsynyt on kärsimätön. Tavoitteisiin pääseminen ja aikaansaaminen edellyttävät myös aktiivista ajankäyttöä ja aikatauluttamista. Väsyneenä aikatauluja on hankala luoda, sillä väsymys hankaloittaa niissä pysymistä. On suuri kiusaus luoda aikatauluja entisen kaavan mukaan ja jättää väsymys huomioimatta.

Näin onkin helppo ajautua suorittamiseen. Pusketaan tämä läpi, jos ei muuten. Suoritusmoodin ”kroonistuminen” pitkäaikaiseksi olotilaksi ei edistä hyvinvointia. Se voi kärjistyessään johtaa uupumiseen.

Oman hyvinvoinnin ylläpito on iso ja merkittävä osa itsensä johtamista. Se, että pitää tärkeimmän työkalunsa, oman itsensä hyvinvoivana, on perusta loistavalle itsensä johtamiselle. Tämä tarkoittaa energiatasojen tasapainoa: työn ja levon sekä suorittamisen ja palautumisen tasapainoa. Väsymyksen merkkejä voi olla hankala ottaa todesta ja usein ne sivuutetaankin ohimenevänä ilmiönä. Ei levätä, vaikka huomataan, että lepo olisi tarpeen.

Omannäköisen elämän eläminen voi tuntua myös haastavalta, sillä aikaansaamattomuus, keskittymisongelmat ja väsymys ajavat helposti sumuiseen lillumiseen. Väsyneenä on myös hankalaa arvostaa itselle tärkeitä asioita, sillä mielekkyys katoaa liiallisen väsymyksen mukana.

Väsymys vaikuttaa myös itsetuntemukseen. Omia rajojaan on hankalampi hahmottaa, sillä ne ovat väsyneenä muuttuneet. Voi olla hankalaa antaa periksi ja hidastaa, tehdä vähän vähemmän, sillä se voi tuntua siltä, ettei saa mitään aikaiseksi. Tämä taas voi johtaa itsesyytöksien kierteeseen. On vaikea hyväksyä itsensä myös väsyneenä ja antaa armoa suorittamisen keskelle, sillä PITÄISI tehdä enemmän, jaksaa enemmän ja olla parempi.

Itsensä johtaminen on siis kokonaisvaltaista omasta hyvinvoinnista huolehtimista. Se on ajoittain hyvinkin vaativaa työtä. Siksi itsensä johtaminen tarvitseekin resursseja ja jaksamista, eikä onnistu väsyneenä. Ajoittain me kaikki koemme edellisen kaltaisia oireita. On kuitenkin olennaista huomioida, kuinka pitkään erilainen oireilu on jatkunut ja kuinka voimakkaita reaktiot ovat.

Jos sinua väsyttää, mitä teet ensimmäisenä?

Hoida jaksamisen peruspilarit kuntoon ensimmäisenä

Syö terveellisesti ja säännöllisesti kiireestä ja stressistä huolimatta.

Huolehdi liikunnasta. Ole tarkkana kuinka paljon liikunta tuo sinulle energiaa ja virkistää sinua. Jos olet ollut stressaantunut ja väsynyt pidemmän aikaa, älä rääkkää itseäsi liian kovilla liikuntasuorituksilla. Kävely ja kevyet lajit palauttavat sinut helpommin.

Lepää ja nuku riittävästi. Pidä erityisen tarkasti huolta energiatasojesi tasapainosta. Kuuntele kehosi ja mielesi viestejä ja palaudu vähintään yhtä paljon kuin suoritat. Jos olet ollut pitkään stressaantunut ja väsynyt, on tärkeä päämääräsi kerätä energiaa.

Jos olet kiireinen ja stressaantunut, voi sinun olla hankalaa saada unen päästä kiinni tai nukkua syvää ja levollista unta.

Kiire ja stressi eivät välttämättä lopu elämästäsi heti, vaikka niin pyytäisitkin. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa stressin aiheuttajiin ja suunnitella aikataulujamme vähemmän kiireisiksi. Nämä vaativat kuitenkin jonkin verran aikaa, jotta muutokset alkavat vaikuttaa väsymyksen tunteeseen.

Tiedätkö mistä voit aloittaa jo tänään ja vaikuttaa väsymykseen nopeasti?

Opettele vaikuttamaan uuvuttavan stressin syntymiseen jo sen alkumetreillä. Katkaise kierteitä, jotka johtavat stressitilaan ja lukuisiin oireisiin, kuten väsymiseen. Voit oppia tunnistamaan omia stressioireitasi ja käyttäytymistäsi stressaantuneena. Voit myös oppia huomioimaan stressaavia tilanteita ja rakentaa itsellesi toimintasuunnitelman stressin ehkäisyyn.

 

Voit myös opetella paremmaksi nukkujaksi.

Kyllä. Nukahtamisen taitoa voi oikeasti opetella. Törmäsin itse puolisen vuotta sitten unimeditaatioihin ja aikuisten unikouluun. Tutustuin toiminallisiin unimeditaatioharjoituksiin, joiden avulla päivän tehdyt ja tekemättömät työt ja huomisen murheet haihtuvat ajatuksista ja uni kutsutaan luokse. Vaikka päivät ovatkin välillä superkiireisiä ja stressaavia, niin ainakin saan nyt nukuttua paremmin.

Jos haluat kuulla lisää unimeditaatioista ja  unikoulusta, niin käy kurkkaamassa uniterapeutti Mari Sydänvuoren sivut  täältä.

Toivotan sinulle paljon energiaa ja jaksamista! Johda itsesi hyvinvoivaksi!

Kerro kaverille

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *