Ei saa antaa periksi! – Vai saako? Tunne terveet rajat ja kulje kohti unelmia kohdellen itseäsi armollisesti

Älä luovuta! Taistele! Unelmien eteen on tehtävä töitä, raadettava! Tästä mennään, vaikka läpi harmaan kiven! Sisulla saatana!

Puret vaan hammasta yhteen ja pusket eteenpäin, vaikka väsyttäisi niin, että taju lähtee. Ei haittaa, vaikka sattuu fyysisesti ja henkisesti, sillä kärsivä saa lopulta sen kirkkaimman kruunun…

Ihanko totta?

Unelmia, suuriakin sellaisia, on mahdollista saavuttaa ilman, että menetät järkesi, terveytesi ja kaiken muun ympäriltäsi.

Tässä artikkelissa kerron sinulle armollisemmasta tavasta saavuttaa unelmia

Kerron sinulle, kuinka suhtautua periksi antamiseen aivan uudella tavalla. Kuinka voit käyttää sisua terveellisemmin. Kerron terveiden rajojen löytämisestä ja omasta jaksamisesta huolehtimisesta.

Meihin on iskostunut syvälle ajatus siitä, että raatamalla saadaan se mitä halutaan. Eihän ”Luojakaan laiskoja elätä” eikä ”kädet ristissä rikkaaksi tulla”. Takaraivossamme kummittelee ajatus ja pelko siitä, että jos emme raada, olemme laiskoja. Laiskalla ei ole arvoa. Puskemme, jotta kokisimme itsemme arvokkaiksi. Elämän tarkoitukseksi hiipii salakavalasti kärsimys ja taistelu, suorittaminen ja puskeminen. Ei saa antaa periksi! Ei saa luovuttaa! Se on häpeä. Sitten kun taistelumme tuloksena saavutamme jotain, emme kuitenkaan saa olla siitä iloisia, emmekä varsinkaan näyttää sitä, sillä ”oma kehu haisee”.

Idea on siis kärsiä ja pitää kaikki (sekä hyvät että huonot) tuntemukset ihan vain omana tietona…

Kyse voi olla ehkä vielä sota-aikojen kaiuista. Niistä syvään suomalaisiin sydämiin ja kasvatukseen juurtuneista käsityksistä. Elämme nykyään kuitenkin hyvin erilaisessa maailmassa kuin mitä se vielä hetki sitten oli, saati sitten sata vuotta tästä jälkeenpäin.

Tämä aika, jota elämme nyt, muodostuu muutoksesta, joka on jatkuva. Maailman varmin asia on muutos. Nykyään muutoksen tahti on salamannopeaa. Muuttuvassa maailmassa luodaan jatkuvasti uusia työtehtäviä ja ammatteja uudenlaisen maailman tarpeisiin ja kysyntään. Elämme yhä monimuotoisempien sosiaalisten suhteiden verkostossa. Ympärillämme on paljon erilaisia ihmisiä, uskontoja, ideologioita, tapoja, taustoja… Meillä on trendejä ja internet. Joka päivä kohtaamme uusia asioita.

Meidän olisi aika antaa itsellemme armoa. Elämme uuden keskellä jatkuvasti. Joudumme muokkaamaan maailmankuvaamme sekä käsityksiämme itsestämme, ammattiosaamistamme ja muista ihmisistä jatkuvasti. Se kuormittaa. Me tulemme valmiiksi vielä vähemmän kuin koskaan ennen.

Muutetaan hieman käsityksiämme…

Lisätään hyvää

Tavoitteita kohti edetessä joutuu tekemään töitä. Se on totta. Mutta mikään tavoite ei ole tavoittelemisen arvoinen, jos sen hintana on sinun tai läheistesi hyvinvointi. Silloin teet itsestäsi oman elämäsi uhrin. Tavoittele ensisijaisesti hyvää matkaa, jonka näet mielenkiintoisena oppimisseikkailuna. Kyse on nyt siitä, että säilytetään mielelle ja keholle terveelliset hyvinvoinnin rajat. On luotava omat säännöt omalle hyvinvoinnille. Mitkä asiat ja millainen tahti pitävät juuri sinut elämässä mukana ja mahdollistavat rakkauden itseäsi ja ympäröivää maailmaa kohtaan? Hyvinvoivana et satuta turhaan itseäsi ja ympärilläsi olevia.

Älä luovuta, vaan luovu

Luovuttaminen on sanahirviö, joka voitaisiin melkein poistaa maailmasta kokonaan. Luovuttaja on luuseri. (Niinhän me sen ajattelemme…) Kun luovutetaan, se tuntuu elämän loppumiselta ja menettämiseltä. Taistelut luovutetaan. Elämä ei kuitenkaan pitäisi nähdä taisteluna, vaan oppimismatkana.

Luopuminen on vapaaehtoisempaa. Luopua voi turhasta, joka ei enää merkitse eikä tuota hyvää mieltä. Luopumista voimme tehdä koko elämämme, muuttuvien olosuhteiden ja ihmisinä kasvamisen myötä. Luopuminen kuuluu maailmassa matkaamiseen, se ei ole taistelun häviämistä. Luopuja on viisas ihminen, joka osaa erottaa turhan ja olennaisen. Luopuja ei ole luuseri.

Luopua kannattaa ainakin turhasta itsensä syyttelystä, ylisuorittamisesta ja himopuskemisesta. Luopua voi lannistamisesta ja lyttäämisestä.

Epäonnistumiset ja kolhut ovat kasvu- ja oppimiskokemuksia. Eikä haittaa olla epävarma ja joskus vaikka pelätä. Se ei ole luovuttamista, se on elämää.

Se yksi asia, josta ei kannata luopua

Ovat unelmat.

Muuta ”älä anna periksi” -ohjeen merkitys

Älä anna periksi -ohje näyttäytyy mielessämme ja toiminnassamme usein juuri suorittamisena ja väkisin vääntämisenä. Taistelemisena. Yksi asia, jolle ei saa antaa periksi, on unelmiin uskominen. Sinun on vain hengähdettävä hetki ja hieman hidastettava vauhtiasi, jos tuntuu siltä, että elämä muuttuu taistelutantereeksi. Joskus saatat joutua uudistamaan keinoja tavoitteisiisi pääsemiseksi. Tämäkin on vain kasvamista ja oppimista. Ei luovuttamista.

Sinä saat nauttia saavutuksistasi!

Jokaisena päivänä saat olla iloinen, onnellinen ja kiitollinen! Sinä saat kehua ja kiittää itseäsi. Saat näyttää taitosi maailmalle! Piilottelu ei hyödytä ketään, ei sinua eikä heitä, joita voisit osaamisellasi auttaa. Jakamisen, tsemppaamisen ja kiitoksen tie on paljon kestävämpi ja antoisampi.

Pidä huolta itsestäsi

Aivan kuten sinä saat iloita ja pakahtua onnesta, saat olla myös väsynyt, vihainen ja kyllästynyt. Sinä saat tuntea kaikki tunteesi. Opettele ottamaan vastaan tuntemuksesi ja kehitä niiden myötä itsellesi hyvinvoinnin säännöt. Ne säännöt, jotka tekevät sinusta innostuneen ja onnellisen tutkimusmatkailijan.

Pidä matkallasi huolta stressikertymästäsi

Huomaa omat rajasi. Milloin sinulle riittää. Huomaa milloin kuormasi kasvaa isoksi ja alkaa vaikuttaa arkeesi. Huomaa milloin on aika hengähtää ja hidastaa. Katkaise kuormituksen kierre nopeasti ja keskity onnellisempaan matkaan.

 

 

Onnellisempaa matkaa unelmiisi!

<3 Helena

Tallenna

Kerro kaverille

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *